Tänään oli aamukiipeilyn vuoro. Olen kaikkea muuta kuin aamuihminen, jonka varmasti moni allekirjoittaa. Eli Salmisaareen mennessä oli kylmä, nälkä, väsy.. mutta pakko oli päästä kiipeämään. Edes vähäsen. Ei ollut mikään valloittaja fiilis kavutessa tukkoisilla lihaksilla ja vielä aivan liian aikaiseen kellon aikaan. Vaativin reitti oli 5b, mutta oli se sentään uusi. Ja reitillä oli paljon syvästi vihaamiani isoja otteita joista ei meinaa saada kiinni ei sitten millään. Mokomat. Lopussa kokeilin vähän myös 5b grimppireittiä. Vain muutamaa ekaa liikettä, mutta ei siitäkään suurta suosikkia kehkeytynyt. Kai se on kuitenkin joku kerta oikeasti pakko yrittää kiivetä se ylös asti. Kiipeilyä ei ainakaan auttanut eilinen raspausreissu Saarella. Tykkään valtavasti hoitaa hevosia ja oppia uutta niiden hoidosta. Raspaus alkaa olla jo jotenkin hanskassa, mutta kyllä siitä lihakset kipeäksi saa edelleen :)
Loppu päivästä tiedossa herkullista thaikkuruokaa, viiden koiran ulkoilutusta (sujuu ihan hyvin yhdelläkin kädellä kunhan hyväksyy sen tosiasian että hihnat on solmussa) ja rentoilua kotona tarvikelistojen ym parissa. Jos sattuu jaksamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti