Tällä hetkellä salille raahautuminen on juuri sitä, raahautumista. Tällä viikolla nyt on jo takana yksi boulderointi ja eilinen superjalkatreeni. Nyt tuntuu taas siltä, että salille ei vaan jaksa mennä. Ei, ei todellakaan. Ehkä huomenna ;) Pitänee taas vaan reippaasti kirjoittaa kalenteriin koska sinne menee, koska se on ainakin aikaisemmin minulla auttanut. Tänään rojahdin tähän sohvalle kuudelta, agilityn jälkeen. Enkä ole päässyt enää ylös. Onneksi yleensä kun vaan pääsen sinne salille niin treeni rullaa. Kuten eilen, erinomaisesti.
Nyt kun salilla käynnistä on saanut hyvän rutiinin, pitäisi vielä rukata ruokavalio kondikseen, jotta pari ylimääräistä rasvakiloa lähtisi. Tilalle saisi kyllä mielellään tulla filettä, mutta voi olla hieman jo haasteellista näin amatöörille saada pudotettua kiloja niin, että lihaskin kasvaisi samalla. Pudotettavaa ei kuitenkaan onneksi ole paljon, mutta ne viimeiset kilot tuntuvat istuvan niin pirun tiukasti.
Niin joo, kerroinko jo, että leukaennätykseni on jo kaksi leukaa. Siis kaksi! Tämä voi jostain tuntua täysin naurettavalta, mutta kun otetaan huomioon, etten pari vuotta sitten olisi ikinä uskonut kykeneväni siihen, on se jo huimasti :) Itseään tässä ollaan kuitenkin voittamassa. Välillä jään salilla naureskelemaan hiiiveän valtaville painoille joita hikihatussa yritän rääkätä. Sitten yleensä muistan, että hei, tälläinen paino ei olis edes esim. maastavedossa noussut hitustakaan irti maasta vielä puoli vuotta sitten. Ja nyt teen sillä jo sarjoja. Jes!
Loppuun vielä vähän motivaatiokuvia vaikeille hetkille :)
Kaikki lainattu, kuten Kukka sen niin hyvin on kiteyttänyt, netistä ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti